Callistus oli kavala luonne, jonka kasvojen ilmeet osoittivat aina sitä, mitä hän tahtoi. Keisarin edessä oli hän matelevan nöyrä, mutta alempia virkamiehiä kohtaan armottoman kopea. Keisari Cajus Caligulan murhanäytelmässä hän oli esittänyt epäiltävää osaa, ja osanottoaan tuohon palatsivallankumoukseen hän luultavasti saikin kiittää nykyisestä asemastaan.
Merkitsevä silmäys, jonka Pallas ja Callistus olivat vaihtaneet, ei jäänyt huomaamatta teräväkatseiselta Narsissukselta. Tämä, nuorempi molempia virkaveljiään ja miellyttävän näköinen, oli ehdottomasti uskollinen Claudiuksen kannattaja ja ainoa hovimies, joka koetti suojella prinssi Britannicusta ja käyttää vaikutusvaltaansa Caesariin tehdäkseen tyhjäksi hovin viekkaasti kudotut juonet. Hän oli kohta älynnyt, että Agrippinan vaikutuksen alaiset valtiomiehet koettivat kaikin tavoin valmistaa prinssi Domitiukselle paikan valtaistuimelle, siinä tapauksessa, että Claudius silmänsä sulkisi, ja hän tarvitsi koko loistavan puhujataitonsa, voidakseen estää ylivoimaista Agrippinan puoluetta pääsemästä voitolle. Luonnollisesti ei hän kyennyt estämään keisarinnan turmiollista vaikutusta. Mitäpä voivat valppaus ja hyvä tahto synnillisen naisen silmiä vastaan? — Hän silmäsi synkästi virkatovereitaan ja astui lähemmäksi keisaria.
"Sen mukaan, mitä minä tiedän", aloitti hän, "otti Silanus prinssi Britanicukselta jäähyväiset; sitäpaitsi koko prinssin tähänastinen elämä, samoin kuin hänen työnsäkin, jotka, kiitos vakoojiemme kyvykkäisyyden, kaikki ovat selvillä, tekevät tyhjiksi vaillinaisen ilmoituksen aiheuttamat epäluulot."
Keisari katsahti rohkeaan puhujaan ja hänen piirteensä kirkastuivat jonkun verran. Näyttipä melkein kuin olisi hän ollut kiitollinen ministerille tämän lohduttavista sanoista, jotka silmänräpäykseksi todellakin syrjäyttivät kaiken epäluulon hänen mielestään.
Mutta Callistus, jolta, yhtävähän kuin Pallakseltakaan, ei ollut jäänyt huomaamatta Caesarin mielen äkkinäinen, heidän suunnittelmiinsa tykkänään sopimaton muutos, väisti taitavasti poliittisen vastustajansa hyökkäyksen.
"Ei mikään ole kauvempana meistä", alkoi hän, "kuin prinssi Britannicuksen epäluulon alaiseksi saattaminen, enkä minä muista mitään sentapaista virkatoverini uskaltaneen lausuakaan. Me ilmoitimme ainoastaan tapauksen, joka, minun täytyy se myöntää, Caesarin turvallisuudesta levottoman Pallaan mielestä on näyttänyt tärkeämmältä kuin se itse asiassa ehkä onkaan. Ja vaikka prinsessa Oktavia palaakin päivänkoitossa palatsiinsa, niin ei siitä tarvitse päättää, että hän olisi ollut retkillä, joita hän ei olisi voinut tehdä päivän valossakin. Se on ollut ainoastaan oikku tai mikä muu hyvänsä, kaikissa tapauksissa merkityksetön. Minun mielestäni ei Caesarin kallista aikaa saa kuluttaa tuollaisilla mitättömyyksillä, joilla ei ole minkäänlaista valtiollista taustaa."
Tämä kavala, kauttaaltaan teeskentelevä, näennäisesti vaan mielistelevä, mutta todellisuudessa keisarin muuttelehtivan mielen mukaan asetettu puhe ei ollut vaikuttamatta. Hallitsija ei vastannut heti. Hänen katseensa luisui kysyväisenä Narsissukseen, odottaen, että tämä jälleen tekisi väitteen, joka kumoaisi Callistuksen taitavasti salatun syytöksen.
Mutta Narsissus oli voitettu, ei ainakaan kyennyt heti vastausta antamaan. Viekkaus, jolla Callistus veti keskusteluun Oktavian yöllisen retken, riisti kaiken vastaamismahdollisuuden. Hän ei voinut käsittää, mikä oli saanut prinsessan öiseen aikaan jättämään palatsin, ja hän saattoi ainoastaan ajatuksissaan sadatella moista varomatonta askelta. Mahdollisuus, että hän vielä ennen naimisiin menoansa Domitiuksen kanssa olisi ollut tapaamassa Silanusta, oli lähinnä; mutta Narsissus luonnollisesti vältti huolellisesti johtamasta Claudiuksen ajatuksia sille suunnalle.
Hallitsija nousi hitaasti, pään nyökkäyksellä laskien ministerit, Pallaan ja Callistuksen menemään. Kun Narsissus aikoi poistua heidän mukanaan, pidätti keisarin viittaus hänet. Silmänräpäyksen mitteli tämä häntä läpitunkevasti. Hän näytti tahtovan asettaa ministerille kysymyksen, hillitsi kuitenkin itsensä ja virkahti lyhyeen, rypistäen kulmiaan:
"Kutsu tänne prinssi Britannicus ja prinsessa Oktavia."