Otho katsoi ällistyneenä naista.
Kuinka ihana hän oli!
"Sinä tahdot päästä keisarinnaksi?"
"Minä tahdon kantaa kruunua. Eikö sinustakin se paremmin somistaisi minun päätäni kuin tuon jäykän Oktavian?"
Otho ei vastannut.
Poppea heittäytyi nojatuoliin, veti Othon pään syliinsä ja kuiskasi hänen korvaansa:
"Tarjoa minulle kruunu, Salvius, ja minä olen ikuisesti sinun omasi."
"Kruunu? Onko minulla kruunuja tarjottavana?"
"Ota."
"Sinä tarkoitat?"