LUNDSTRÖM. Nämäkö tässä?
HENTUNEN. Salongin — vierashuoneen — —
LUNDSTRÖM (jatkaa). Ruokasalin ja makuukamarin — —
HENTUNEN (samoin). — »jotka vielä saan pitää luonani — —»
LUNDSTRÖM (samoin.) — »mutta jotka hän minulta saa periä — —»
HENTUNEN (samoin). — »jos en määrättyjen kolmen kuukauden kuluessa suorita hänelle yllämainittua summaa 2,000 markkaa.» (Lyö kätensä yhteen.) Herra Jessus siunatkoon!
LUNDSTRÖM. No, nyt on piru merrassa!
HENTUNEN. Se petturi! Se hävytön veijari! Se roisto!
LUNDSTRÖM. Hiljaa, hiljaa! Se teidän sopimuksenne, milloinka se on päivätty? Sanokaa pian. Minun on kahden kuukauden vanha — ja teidän?
HENTUNEN. No, sun suuri luoja! Ja minun on eiliseltä päivältä. Sittenhän minä en saa mitään — en niin mitään. En, minä en anna niitä muille, ne kuuluu minulle. Minä menen hänen luokseen ja paljastan hänet kaikkien kuullen ja kerron kuinka minua köyhää miestä on petetty ja narrattu — —