ALBERT. Annappas kuulla keitä kaikkia —?
MILLER. Yhteensä jo 67 hakijaa! Jaa-a, otappas nyt ja sano kuka niistä nyt on sopivin, varsinkin kun kaikilla on mitä loistavimpia rekommendatsiooneja! Luulenpa että se kysyy miehen järkeä se, vai mitä?
ALBERT. No, mitä väkeä siellä nyt on sitten? Olisipa hauska kuulla.
MILLER. Hm! Niin, mitä väkeä. Kyllä täällä löytyy kaikista kansanluokista ja vielä päällekin. Muun muassa on täällä 23 ylimääräistä tulli- ja postivirkamiestä, 10 kyyppäriä, 11 eläkettä nauttivaa upseeria, yksi kanttori, 9 kansakoulunopettajaa kaikki absolutisteja, eräs entinen vahtimestari, jolla on todistus raittiudesta, eräs eläkkeen saanut maanmittari Miltopeus, ainoa jonka näistä tunnen ja minun vanha ystäväni —
ALBERT. Miltopeus? Missä minä tuon nimen olen —?
MILLER. Et sinä häntä tunne — siitä on jo 25 vuotta kuin minä hänet viimeksi näin. Sitten seuraa 8 ent. kauppiasta, yksi saksalainen probenreiter ja viimein kaksi viralta pantua painoasiamiestä. Summa summaarum kuusikymm —
ALBERT. Kyll' on kirjava joukko! mutta tuo nimi Miltopeus? Missä minä siitä —? Ahaa nyt muistan. Tuo sinun ystäväsi Miltopeus on par'aikaa kaupungissa, pappa.
MILLER. Miltopeus kaupungissa?
ALBERT (antaa hänelle sanomalehden): Niin, seisoohan tässä matkustavaisten joukossa: H:ra Miltopeus rouvineen Kajaanista, niin että jos ei muita samannimisiä —
MILLER. Ei, hän se on. Ei sitä muita sillä nimellä —. No, katsoppas ukkoa, joka on tehnyt näin pitkän matkan vanhoine eukkoineen!