KUUDESTOISTA KOHTAUS.
Vilho. Blom.
BLOM (nuuskaten). Mainio herra, tuo! Ei tinkinyt eikä kysellyt edeltäpäin työpalkkaa, niinkuin muutamat nykyaikaan ovat tavakseen ottaneet. No mitä nyt, kuinka sinä noin surkealta näytät, poikaseni?
VILHO (ottaa nolomielisenä lakkinsa ja aikoo lähteä). Hyvästi nyt, setä kulta!
BLOM. Mitä aiot? Eikö sinun pitänyt syömän aamiaista täällä?
VILHO. Ei mitään aamiaista enää! Hyvästi vaan ja kiitoksia kaikesta hyvyydestänne ja ystävyydestänne!
BLOM. Mitä hullua! Tämähän on niin juhlallista kuin ijäksi talosta lähtisit. Mitä täällä on tapahtunut?
VILHO. Välimme on rikkoutunut.
BLOM (osottaa itseensä). Meidänkö välimme?
VILHO. Ei vaan Marin ja minun.