YHDEKSÄSTOISTA KOHTAUS.
Reetta.
REETTA (avaa peräoven puoleksi): Koht'sillään, koht'sillään! (Kääntyy ja puhuu jollekulle, jota ei näy:) Niin, hän makaa vielä. — Kyllä — Vai niin — Hyvästi!
(Niiaa, sulkee ovea ja tulee esille).
ROUVA. Kuka se oli?
REETTA. Pormestari, joka —
ROUVA. Herra Jumala! Pormestari itse omassa persoonassaan!
REETTA. Niin, minä en tietänyt hänelle vastata muuta kuin viskaalillekaan, että herra vielä makaa; mutta sanoinhan minä, että rouvaa voi tavata, jos hän tahtoo —
ROUVA. No, mitä hän siihen sanoi?
REETTA. Hän vain väänsi suunsa ivalliseen nauruun ja sanoi että tämä asia ei ole rouvan korville.