HELMI (tulee).
KIRJURI (kuin edellä): Helmi!
HELMI. Hyvää päivää taas! Nyt teille on tapahtunut pikkuinen erehdys, setä.
POSTINHOITAJA. Mitä? Erehdys? Kuinka niin?
HELMI. Te annoitte minulle väärin takaisin, kun äsken jätin tänne kirjeeni.
POSTINHOITAJA. Väärinkö takaisin? En suinkaan. Minulla ei ole tapana erehtyä.
HELMI (hymyillen): En tiedä, mitenkä lienee, mutta ainakin se tällä kertaa on tapahtunut.
POSTINHOITAJA. Ei, ei, ei se ole mahdollista. Sinä olet pudottanut rahat, siinä kaikki. Olisit lukenut ne, ennenkuin läksit, tyttöseni!
HELMI. Ei, kyllä ne ovat minulla vielä tallessa kaikkityyni; sillä 50 pennin sijasta annoitte minulle kokonaista 10 markkaa.
POSTINHOITAJA. Kymmenen markkaa! No, kaikkea! Annappas tänne! Niin, enkös aina ole sanonut että noista uudenaikaisista kultarahoista on vaan harmia ja vastuksia kunnollisille ihmisille.