MIINA. Hä? Yritin vain kysyä, onko tullinhoitajan rouvakin —
LAURA (polkee jalkaansa, puoliääneen): Etkö sinä, sen riivattu —!
JANNE (erikseen): No, perhana!
LAURA. Tuo Miina, hän puhuu aina semmoisia tuhmuuksia. Mene nyt vain tuonne sisään, mamma, minä toimitan paikalla käsiliinan.
ANNA (erikseen): Mitä helkkarissa tämä on? Tästä pitää ottaa selvää.
(Poistuu.)
LAURA (Miinalle): Sinä pöllö, sinä tolvana! Etkö voi katsoa eteesi, ennenkuin hyökkäät sisään kuin villitty? Nyt olet saanut aikaan hyvän sopan.
MIINA. Hä? Kuka on tuo rouva — —?
LAURA. Hän on, hän on —
JANNE. Laura!