LAURA. Hyvä herrasväki, vähän virvoketta! Olkaa niin hyvät!
JANNE. Niin, olkaa niin hyvät! Herra patruuna — herra tullinhoitaja — setä Vankkanen — (kumartaa kaikille puolille).
PAROONI (noin 55 vuoden vanha, lihava ja punaposkinen, tukka pörröllään ja kaulus auki; näyttäytyy oikeanpuolisessa ovessa ja katselee seuraa sumussa silmin): Puh, puh!
PAROONITAR (menee hänen luokseen; puoliääneen): Taivas, Alfons, olethan sinä kauhean näköinen! Nyt olet taas juonut enemmän kuin kestät.
PAROONI. Ke-kest — — Ei, mutta minua on nyljetty — hä-hä-hävyttömästi ny-nyljetty.
PAROONITAR. Ole nyt hiljaa ja istu tuohon, minä laitan kauluksesi.
PAROONI (istuutuu tuolille): Se oli tuo pormestari; tuo juuttaan po-pormestari.
PAROONITAR. Alfons, etkö kuule, älä häpäise itseäsi; ajattele säätyäsi, aatelisuuttasi!
PAROONI. No, älä nyt joutavia lörpöttele, Lovisa!
ROVASTI (lasi kädessä): Hyvät naiset ja herrat!