PAROONI (rouvalleen): Mitä sinä sanoit?
PAROONITAR. Vait, se on rovasti, joka pitää puhetta.
PAROONI. No, että hän viitsii. (Vaipuu kokoon.) Puh, puh!
ROVASTI. Hyvät naiset ja herrat! (Kaikki seisovat hyvin juhlallisina lasit kädessä). Kun me nyt olemme tänne kokoontuneet ja kun minä, jos niin sopii sanoa, olen —
PAROONI (omissa tuumissaan): Pata-ässä —
ROVASTI. Hm! kun olen vanha ystävä tässä talossa, niin rohkenen minä, sekä omasta että kunnioitettavain vieraitten puolesta, kiittää sinua, veli Janne, ja rakasta vaimoasi Lauraa kaikesta siitä kohteliaisuudesta, siitä ystävällisyydestä ja vieraanvaraisuudesta, jota tänään niin runsain määrin olette meille osoittaneet. Vilpittömästä, liikutetusta sydämestä toivotan minä teille — —
PAROONI (kuin edellä): Kolme trikkiä ja kaksi honnööriä —
ROVASTI. — toivotan minä teille onnea ja menestystä vastedeskin ja
Herran siunausta ja —
PAROONI (haukottelee): Grande misère!
ROVASTI (rykii): Hm, hm! Ja että me vielä monta, monta kertaa saisimme tilaisuuden yhtyä tämmöiseen viattomaan ja veljelliseen ajan viettoon tässä teidän kauniissa, hauskassa ja onnellisessa kodissanne. Eläköön, kauan eläköön kunnioitettava isäntämme Janne Pukkinen ja hänen herttainen puolisonsa Laura! Hurraa!