PATRUUNA (hattu kädessä ja hyvin loukkaantuneen näköisenä): Herra vaprikööri, minä luulin että tänne oli kutsuttu ainoastaan sivistyneitä ihmisiä, mutta minä huomaan valitettavasti että —
JANNE. Herra patruuna, minä vakuutan — minä en tiennyt — en voinut uskoa —
TULLINHOITAJAN ROUVA (miehelleen): Fredrik, ota hattusi; tämä on skandaali —!
TULLINHOITAJA. No, enkö sitä jo edeltäpäin arvannut, vaikket sinä —
(Juo lasin pohjaan.)
TULLINHOITAJAN ROUVA. Vai minäkö? Aina sinä minua syytät! Vaikka sinä itse totihalusta pakotit minut —
ANNA. Niin, riidelkää, riidelkää, olkaa niinkuin kotonanne vain —
PAROONITAR. Alfons, älä nuku, meidän pitää mennä kotiin. Kuuletkos —?
PAROONI (silmät kiinni): Puh, puh!
ANNA (osoittaa sormellaan paroonia): Ei, mutta katsokaapas vaan, eikö tuo vanha, paksu herra tuossa, hitto vieköön, jo ole nukkunut pois meistä ja koko tästä syntisestä maailmasta! Hi, hi, hi!