Kiitoksia, mutta jos suvaitsette niin jään tänne. Minulla olisi vähän neidin kanssa puhumista. (Itsekseen.) Nyt käytän tilaisuuden ja sanon asiani (Rykii.) Hm! Tässä joku aika taaksepäin uskalsin ottaa puheeksi erään asian, joka — —
Neiti Kortman.
Hyss! Minä pyydän, puhukaa vähän hilemmin. Ehkä — —
Pölkkynen.
Jahah, jahah, minä ymmärrän. Niin, se on asia, joka koskee sekä minua että neitiä. Teitä ehkä vielä enemmän, koska te olette nainen, jolla on arempi luonto ja hienommat tunteet — —
Neiti Kortman.
Herra pastori on vieläkin yhtä salaperäinen. Kuinka teillä voi olla sydäntä noin kiduttaa meitä molempia?
Pölkkynen.
Minä vakuutan se ei suinkaan ollut minun tarkoitukseni, mutta — —
Neiti Kortman.