Lyyli. Niin no, kyllähän minä olen —
Ins. No siis! »Olipa eräs kaunis kesäpäivä. Aurinko paistoi — luonto vihannoi — laine läikkyi iloisesti rantaa vastaan — ja linnut lehdikossa visertelivät oikein täyttä kurkkua.« Onko se kirjoitettu?
Lyyli (kirjoittaen) — »oikein täyttä kurkkua.« On.
Ins. (jatkaen). »Hyvällä tuulella, niinkuin luontokin — olivat myöskin asukkaat tuossa pienessä, sievässä maatalossa — jossa hän (nimittäin laulajatar) tavallisesti vietti kesänsä.«
Lyyli (kuin edellä). — »vietti kesänsä.«
Ins. »Ja joka melkein olikin hänen oikea kotinsa.«
Lyyli. — »oikea kotinsa.«
Ins. »Sillä vanhempainsa kuoltua — hänellä ei muita sukulaisia —«
Lyyli (katsoo häneen). Mitä te —?
Ins. No, eikös jatketa?