Mutta ei pienintäkään merkkiä rohkeuden palaamisesta näkynyt hänen tovereissaan.
"Seis John!" sanoi Merry. "Älä uhmaile henkiä vastaan!"
Toiset olivat liian peloissaan voidakseen mitään vastata ja he olisivat menneet heti pakoon, jos olisivat uskaltaneet, ja pelko pakoitti heidät pysymään Johnin tykönä.
"Henkiä?" sanoi John. "Ehkä. Mutta oletteko koskaan kuulleet henkien puheen kaikuvan. Mitä heillä on kaiun kanssa tekemistä? Minä vain kysyn."
Tämä todistus näytti minusta jotenkin heikolta, mutta hämmästyksekseni rohkaisi se Georg Merryä.
"Sinä et ole tyhmä, John!" sanoi hän. "Ylös pojat! Muutoin tuntui minusta että se muistutti paljon erään ääntä…"
"Olet oikeassa!" huudahti Silver ja kirosi. "Ben Gunnin ääntä!"
"Aivan oikein!"
"Mutta eihän se asiata auta, sillä Ben Gunn ei tällä saarella ole enemmän elävänä kuin Flintikään."
"Kuka turkanen nyt Ben Gunnia pelkäisi!" ärjäsi Merry ja toiset yhtyivät häneen.