"Tuli ja leimaus!" kirkasi hän, "koko viikon! Silloin ennättävät ne antaa minulle mustan merkin, nuot roistot, ja anastaa kaiken omaisuuteni. Tuollaisia voi kutsua kunnon laivatovereiksi! Mutta minä olen säästäväinen mies, joka en koskaan ole tuhlannut rahojani enkä niitä hävittänyt. Mutta enpä heitä pelkää ja olenpa heitä kavahtava!"
Näin puhuessaan oli hän suurella vaivalla kohonnut istualleen sängyssä.
Hän tarttui olkapäähäni niin kovasti, että minulta oli päästä huuto.
Päästyään istumaan sängyn laidalle, vaikeni hän.
Sitten mumisi hän: "tohtori on tehnyt minut heikoksi. Pane minut taas makaamaan."
Mutta ennenkuin ehdin häntä auttamaan, oli hän vaipunut vanhalle paikalleen ja loikoi siinä hetkisen aikaa vallan hiljaa.
"Jim", sanoi hän vihdoin, "sinähän näit sen miehen."
"Mustan Koiranko?" kysyin minä,
"Niin juuri, ja sen miehen kanssa ei ole hyvä joutua tekemisiin, mutta niitä on toisia vielä pahempia. Siis, kun en voi päästä matkoihini, niin muista, että he tavottelevat minun arkkuani… No, jos voit saada käsiisi jonkun hevosen, niin ratsasta vaikkapa tuon tohtori Avuttoman luokse ja sano hänelle, että hän kokoaa väkeä niin paljon kuin suinkin saa ja asettaa ne tähän ravintolan ympärille… Minä olin ensimäisenä perämiehenä kapteeni Flintillä ja olen ainoa, joka tunnen tuon paikan, sillä hän puhui minulle siitä Savannahissa kun oli kuolemaisillaan… Mutta älä nyt tarpeettoman hätäisesti lennä, sillä ei ole mitään hätää, jolleivät he ehdi antaa minulle mustaa merkkiä eli jollet toistamiseen saa nähdä Mustaa Koiraa tai yksijalkaista merimiestä — ja ennen kaikkia häntä, Jim!"
Minä kysyin: "mutta mitä tarkoitatte tuolla mustalla merkillä, kapteeni?"
"Se on manuu rikosasiassa, poikaseni. Annan sinulle tiedon, jos he siinä onnistuvat. Mutta nyt pidäkin tarkkaa vaaria ja lupaan kunniasanallani, että jaan rahat kunniallisesti kanssasi, Jim."
Hän houraili vielä hetkisen ja äänensä tuli heikommaksi. Annoin hänelle lääkkeitä, joita hän otti kuin lapsi, huomauttaen: "jos kukaan merimies on koskaan tarvinnut lääkkeitä, niin olen minä se mies." Sitten vaipui hän äkkiä raskaaseen, horrosmaiseen uneen ja minä jätin hänet.