"Vai niin!" huusi Silver. "Minun huoneessani! Ben, juokse ulos auttamaan Harrya. Vai noita lurjuksia se olikin. Morgan, tekö joitte hänen kanssaan? Astukaa esiin, sanon minä!"
Vanha, harmaahapsinen merimies, jolla olivat mahogninruskeat kasvot, tulla hoippuroi esiin väännellen tupakkimälliä suussaan.
"Kuulkaas Morgan", sanoi Pitkä John, "oletteko tavanneet ennen tuota
Mustaa… Mustaa Koiraa?"
"En, herra", sanoi Morgan päätään pudistaen.
"Ettekö tietäneet edes hänen nimeäänkään?"
"En, herra."
"Se oli teidän onnenne, Morgan", huudahti Silver, "sillä muussa tapauksessa ette olisi koskaan saanut panna jalkaanne huoneeni kynnyksen sisäpuolelle. No, mitä hän teille sanoi?"
"Sitäpä en oikein tiedä", vastasi Morgan.
"Mitä tyhmyyksiä te nyt puhutte", huusi Pitkä John. "Te ette oikein tiedä? Kas niin, suoraa puhetta vain! Mitä hän puhui?"
"Me puhelimme laivan maalaamisesta."