BARNAU (tyynesti). Onhan täällä siis oikea ravintola-liike.
WEITHOLD. Tosin antaa neljän eri päivällisen laittaminen palvelusväelle paljon työtä ja vaivaa, sillä heille täytyy olla jokaiselle eri ruoka-lajitkin: Mitä toinen tahtoo, se ei toiselle kelpaa. Sen huomaa aamiaisesta. Hovineuvoksen rouva juopi kahvia, Ulrika-neiti teetä, Irmgard-neiti chokolad'ia ja Ottilia-neiti maitoa.
BARNAU (yhä tyynesti). Onpa sillä ilveellinen puolensakin. Miten kohtelevat naiset Thusneldaa?
WEITHOLD (hämillään). No niin — — —
BARNAU. Minä olen pitänyt häntä lapseni vertaisena, ja kuitenkin käypi hän puettuna kattunivaatteihin ja suureen kyökki-esiliinaan, melkein kuin palvelus-tyttö.
WEITHOLD. Hm, niin on laita; ehkä on Thusnelda itsekin syypää siihen.
BARNAU. Kuinka niin?
WEITHOLD. Thusnelda-pikkuinen oli teidän määräyksenne mukaan kolme vuotta opetuslaitoksessa. Kun hän kuusi vuotta sitten palasi sieltä, tahtoi hän heti ruveta voimiensa takaa hyödyttämään taloutta, hän tahtoi oppia keittämään ja paistamaan, siten joutui hän kyökkiin ja pitääkin nyt oikeastaan koko talouden hoidon. Väsymättömästi on hän harrastanut olla sisarienne ja tätinne mieliksi — —
BARNAU. Kiitollisuudesta minua kohtaan — —
WEITHOLD. Hänen palvelemis-intoansa käytettiin heti hyväksi — —