ANTTI. Kas tässä, Hanna neitiseni! Täss' on kaikki mitä minun piti tuoman torilta — perunoita, kaalinpää, punajuurikoita ja monta muuta hyvää. Prrr, on kylmä, kylmä, näetten, että tahtovat jalat jäätyä kiinni lumeen, ja silloin ei juokse niin nopeasti. Mutta jos saisin tippasenkin märkää, niin juoksisin toiste sujuvammasti.
HANNA (menee takalle ja kaataa kahvia Antille). Kas tässä, Antti, tässä kahvia.
ANTTI. Eikö ryyppyä pistouvattaisi tämmöisessä pakkasessa.
KRISTIINA. Juokaa te kahvia vaan, Anttiseni, ja muistakaa: "Juomista, joita voi tuottaa maa, on kahvi kaikista parhain, se vaikuttaapi niin mahtavasti. Kiireestä kinterehesen asti" — niinkuin kahvilaulussa lauletaan.
ANTTI. No, sooromnoo, sanoi ryssä.
GRÖNLUND. No, mitä uutta kuuluu kaupungille? Antti on sukkela urkkimaan kaikki päivän tärkeimmät tapaukset.
ANTTI (juoden kahvia). Suuria uutisia, suuria uutisia! Valkea on ollut irti.
GRÖNLUND ja KRISTIINA. Valkea irti?
ANTTI. Niin, niin.
KRISTIINA. Enkä minä ole kuullut kellojen soittoa!