2:nen kohtaus.
Hanna. Alfons.
ALFONS (hennosti, murtaa teeskenteleväisesti hieman ruotsiksi). Hyvää huomenta, Hanna kulta!
HANNA (lyhyesti). Jumal' antakoon!
(Asettaa kahvikantimen pöydälle.)
ALFONS. Niin lyhyestikö Hanna tervehtää? Enkö saa mitään herttaisempaa tervehdystä?
HANNA. Minkätähden? Olihan tervehdykseni kohtelias kyllä.
ALFONS (juopi kahvia). Mutta mielisinpä toki vähän enemmän kuin kohteliaisuutta.
HANNA. Minkätähden sitä minulta odotatte?
ALFONS. No, no, Hanna. Nyt en ymmärrä sinua.