[28] Tämä ihmeteltävän kaunis aaria on löydetty J.S. Bachin puolison, Anna Magdalenan muistikirjasta (1725) otsikolla: Aria di Giovannini. On eriäviä mielipiteitä siitä, onko se alkuaan J.S. Bachin kynästä lähtöisin.
[29] Nohl: Beethovens Leben.
[30] Beethoven oli todellakin likinäköinen. Ignaz von Seyfried sanoo, että hänen huono näkönsä oli johtunut isostarokosta ja että hänen jo aivan nuorena täytyi käyttää silmälaseja. Likinäköisyys saattoi osaltaan vaikuttaa hänen silmiensä harhailevaan ilmeeseen. Kirjeissään vuosilta 1823—1824 valittaa hän kerran toisensa perästä silmiään, jotka tuottavat hänelle kipuja. — Ks. Christian Kalischerin kirjoitelmaa: Beethovens Augen und Augenleiden (Die Musik, 15 p. maalisk. — 1 p. huhtik. 1902).
[31] Näyttämömusiikki Goethen Egmontiin on aloitettu 1809. — Beethoven olisi kernaasti kirjoittanut musiikin myöskin Wilhelm Telliin, mutta tehtävä annettiin Gyrowetzille.
[32] Keskustelu Schindlerin kanssa.
[33] Mutta kirjoitettu, niinkuin näyttää, Korompassa, Brunsvikien luona.
[34] Nohl: Briefe Beethovens, XV.
[35] Tätä muotokuvaa säilytetään vielä Beethoven-talossa Bonnissa. Se on julkaistu Frimmelin teoksessa Beethovens Leben s. 29, ja Musical Timesissä 15 p:ltä jouluk. 1892.
[36] Gleichensteinille (Nohl: Neue Briefe Beethovens, XXXI).
[37] "Sydän on kaiken suuren mittapuu". (Giannatasio del Rio'lle. — Nohl, CLXXX).