[60] Nohl, CCCXIV.
[61]Nohl, CCCLXX.
[62] Nohl, CCCXII—LXVII. Eräs kirje, jonka Kalischer äskettäin on löytänyt Berlinistä, osoittaa kuinka kiihkeästi Beethoven toivoi voivansa veljenpojastaan kasvattaa "valtiolle hyödyllisen kansalaisen". (1 p. helmik. 1819).
[63] Schindler, joka hänet näki silloin, sanoo että hän äkkiä muuttui seitsenkymmenvuotiaan ukon näköiseksi, murtuneeksi, voimattomaksi, tahdottomaksi. Hän olisi kuollut, jos Karl olisi kuollut. — Hän kuoli muutamia kuukausia sen jälkeen.
[64] Meidän päiviemme dilettantismi ei ole laiminlyönyt koettaa pestä tämän lurjuksen kunniaa. Siinä ei ole mitään ihmeellistä.
[65] Fischenichin kirje Charlotte Schillerille (tammik. 1793). Schillerin Odi oli kirjoitettu 1785. — Itse teema esiintyy v. 1808 Fantasiassa pianolle, orkesterille ja kuorolle, op. 80 sekä v. 1810 Goethen sanoihin sävelletyssä Liedissä: Kleine Blumen, kleine Blätter. — Olen nähnyt eräässä luonnosvihossa v:lta 1812, joka nykyään on tri Erich Priegerin hallussa Bonnissa, Seitsemännen sinfonian luonnoksien ja Macbeth-alkusoiton suunnitelmien joukossa Beethovenin koettavan sovelluttaa Schillerin sanoja siihen teemaan, jota hän myöhemmin käytti alkusoitossa op. 115 (Namensfeier). — Muutamat Yhdeksännen sinfonian soitinaiheista esiintyvät jo ennen v. 1815. Vihdoin, v. 1822, saa lopullisen muotonsa Ilo-aihe samoinkuin kaikki muut sinfonian sävelmät, lukuunottamatta trioa, joka seuraa hiukan myöhemmin, senjälkeen andante moderato ja lopuksi adagio, joka valmistui viimeisenä.
Mitä tulee Schillerin runoon ja sen väärään tulkintaan — meidän päivinämme kun on tahdottu vaihtaa sana Freude (ilo) sanaan Freiheit (vapaus) — ks. Charles Andlerin kirjoitusta julkaisussa Pages libres (8 p. heinäk. 1905).
[66] Berlinin kirjastossa.
[67] "Also ganz so als ständen Worte darunter" ("Siis aivan kuin sanat olisivat alle merkityt".)
[68] D-duuri-messu, op. 123.