Jonkun hetken päästä keskeytyi Christophen itku ja hän kysyi:
— Mutta millä, millä tavoin?…
Rosa ymmärsi:
— Hän sai influensan, sinun lähtöiltanasi. Aivan kohta sitten hänet vietiin…
Christophe voihki:
— Mutta, hyvä Jumala, miksi minulle ei kirjoitettu?
Rosa vastasi.
— Minä kirjoitin. En tiennyt sinun osoitettasi: sinä et ollut sitä ilmoittanut. Minä kävin teatterissa kysymässä. Kukaan ei tiennyt sitä.
Christophe tunsi Rosan araksi ja arvasi, että se homma oli vaatinut häneltä lujaa tahtoa. Hän kysyi nyt:
— Pyysikö… pyysikö hän sinua sitä tekemään?