— Aada!…

He eivät hievahtaneet, he tuskin hengittivät, he pusersivat huuliaan toistensa huuliin ja vartaloitaan toisiinsa. He kuulivat Myrrhan sanovan:

— He lähtivät jo edeltä.

Tuttavien äänet haipuivat pimeään. He puristivat toisiaan rajummin; ympärillä hiljaista, kiihkeä mutina tukehtui heidän huulilleen.

Jonkin kylän kello löi kaukana. He tempautuivat irti syleilystään, heidän täytyi nyt nopeasti juosta laiturille. Sanaakaan virkkamatta lähtivät he menemään, käsivarret toistensa vyötäröillä, sormet sormissa kiinni, astuen samaan tahtiin, — lyhyin, nopein ja päättäväisin askelin niinkuin Aada. Maantiellä ei ollut kulkijoita, missään ei elävää olentoa, he eivät nähneet kymmentä askelta eteenpäin. He menivät kirkkaina ja varmoina armaaseen pimeään. Kertaakaan eivät heidän jalkansa kompastuneet kiviin. Koska he olivat myöhästyneet, lähtivät he oikotietä. Polku, joka vei jonkun aikaa viinitarhain keskellä alaspäin, alkoi jälleen kohota ja kiemurteli pitkissä mutkissa erään kummun rinnettä. He kuulivat usvassa joen kohinan ja tulevan laivan kumeat siipien roiskeet. He poikkesivat tieltä ja juoksivat peltojen yli. Viimein he pääsivät Rheinin rantaan, mutta olivat vielä sangen kaukana laiturilta. Heidän rauhansa ei siitä laisinkaan muuttunut. Aadalta oli koko illan väsymys unohtunut. Heistä tuntui kuin olisivat he voineet kävellä koko yön, näin, hiljaisia ruohikoita, häilyvissä usvissa, jotka olivat täällä virran rannalla kosteampia ja sakeampia, valkeassa kuutamossa. Höyrylaivan sireeni ulvoi, näkymätön hirviö loittoni raskaasti. He nauroivat ja sanoivat:

— Me mennään seuraavalla laivalla. Rannan somerolla sohahtelivat laivan jättämät vastalaineet lauhkeasti heidän jalkoihinsa. Laiturilta sanottiin heille:

— Viimeinen laiva lähti jo.

Christophen sydän jyskytti. Aadan käsi puristi kiivaammin toverinsa käsivartta:

— Pyh, meneepähän jokin huomenna, sanoi hän.

Jonkun askeleen päässä kuulsi hämärästi pylvääseen kiinnitetty lyhty, usvan valokehä ympärillään, pengermällä, virran rannalla. Hiukan etempänä muutamia valaistuja ikkunoita, pieni majatalo.