— Minkä tähden sinä itket? kysyi hän kerran, kun Christophe palasi jälleen tuollaiselta ihmeelliseltä matkaltaan toisesta maailmasta.
Christophe kohotti kätensä silmilleen. Hän tunsi, että ne olivat kyynelten kostuttamat.
— En tiedä, vastasi Christophe.
— Miksi sinä et vastaa? Minä olen kysynyt sinulta kolmesti samaa asiaa.
— Mitä sinä sitten tahdot? kysyi Christophe lauhkeasti.
Aada ryhtyi jälleen eriskummallisiin puheisiinsa. Christophe teki väsyneen eleen.
— Kyllä, kyllä, minä lopetan heti. Yksi ainoa sana vain!
Ja Aada alkoi täyttä vauhtia. Christophe ravisteli itseään vihasta.
— Jätä jo minut rauhaan noilta roskaisuuksilta!
— Minähän lasken vain leikkiä.