— Tuli vielä yksi. Minä ajoin hänet ulos.
— Ei saa mennä liiallisuuksiin, vastasi Olivier, Ole viisas heidän kanssaan. Ne elukat ovat sangen ilkeitä. Puraisevat, jos puolustaa itseään… Heidän on niin helppo kostaa! Ne käyttävät hyväkseen pienintäkin sanaa, jonka tulee niille hiiskuneeksi.
Christophe löi kädellä otsaansa:
— Oh, hyvä Jumala.
— No, mitä nyt?
— Minä sanoin hänelle ovea sulkiessani…
— Mitä?
— Keisarin sanat.
— Keisarin?
— Niin, elleivät ne ole hänen, niin jonkun hänen läheisensä…