— Missä te asutte?
— Parc Monceaun lähistöllä.
— Tulitko sieltä jalkaisin? Niinkö? Siinä on patikoimista. Taidatpa olla väsynyt.
— Minä en ole väsynyt milloinkaan.
— Kas vaan! Näytäpäs käsivarsiasi.
(Christophe tunnusteli hänen käsivarsiaan.)
Sinäpä olet luja miehenalku… Ja mikä sinut sai tulemaan minua katsomaan?
— Se, että isä piti teistä enemmän kuin kenestäkään.
— Niinkö hän sinulle sanoi?
(Tämän lauseensa Christophe oikaisi:)