"Kaksi markkaa! Oletko hullu koko mies? Minkälaista tervaa se on, joka niin paljon maksaa?!" huudahti Teikku.
"Ei tämä tervaa olekaan, tämä on pikiöljyä", sanoi mies vakavasti ja ikäänkuin oman kauppijas-arvonsa tunnossa, kun hänellä nyt on kerran muka kalliimpaakin tavaraa kaupan.
"No, monenlaisena sinäkin kummittelet! Milloin olet sinä tervan-, milloin pikiöljyn-kauppijassa", ärjäsi Teikku vihasesti. "Vaan malta, malta, ensi käräjissä sinua siitä sakotutankin. Kylläpä silloin toista virttä veisaat — kun pitääkin aina erilaisia kaupuksia ja nekin vielä niin kallista", puhui hän ja häristi miestä nyrkillänsä.
"Vai kallista!" sanoi mies, aina yhtä vakavana. "Te olette yhdellainen kun Koskelan isäntäkin. Hän valehella livautti minulle äsken, kuinka muka Puolimatkan Juuso oli hänelle myynyt kolmellakymmenellä pennillä hallin pikiöljyä."
"Jaakko sanoi jo isännälle että mitäs Juuso voittaa pikiöljyllänsä, kun papriikissakin maksaa neljäkymmentä penniä halli. Vaan tukkoonpa siinä isännän suu jäikin", puhui vaimokin miehensä puolesta.
"Vaan viimme kerta tuo sai ollakin, en minä ainakaan enään hänelle myö mitään, ostakoon muualta, jos luulee helpommalla saavansa", sanoi mieskin.
"Painakaa sen tuhannen pohjaan pikiöljyinenne", sanoi Saumanen, suuttuneena turhasta viivytyksestä.
"Lähdetään vaan", sanoi mies tyyneesti ja löi ruoskan varrella hevostaan.
"Tuodaanko teille kannu pikiöljyä?" kysyi akka vielä.
"Ei, ei, ei! Tervaa me tahdomme, ei pikiöljyä", huudettiin hänelle vastaan.