»Niin. Mikäli olen saanut selville, on jonkun viehättävistä ystävättäristänne täytynyt nähdä sangen paljon vaivaa saadakseen hänet itkemään tänä aamuna. Joka tapauksessa hän tuntui saaneen päähänsä, että hän oli kohdellut jotakuta, jotakuta teistä, hyvin huonosti — ja että tämä joku oli loukkaantunut — te olitte loukkaantunut — koska hän oli syrjäyttänyt teidät minun tähteni.»
»Mistä tiedätte hänen tarkoittaneen minua?»
Toinen oli ääneti ja vastasi sitten:
»Hän itki sangen paljon ja oli kovin kiihdyksissä, ja kuulin hänen mainitsevan nimeänne. Senvuoksi kävin kysymässä eräältä tytöltä, missä huoneenne on, ja tulin suoraan tänne. Mutta te olitte ulkosalla.»
»Käskikö hän teidän tulla?»
»Hän ei kieltänyt minua.»
»Siis hän ilmoitti teille, missä huoneeni on. Hän tietää teidän olevan täällä.»
»En tiedustanut häneltä huonettanne. Minä — sain sen selville.»
»Entä tietääkö hän, että olette täällä?»
»Ei.» Oltuaan hetkisen vaiti hän lisäsi: »En tullut tänne kuulusteltavaksi.»