Martti (iloissaan.) Ah; kuinka se on hyvä sydäminen tyttö — sen kanssa minä olen mitä onnellisimpia. (Äänettömyys.) Mut entäs Kalle ja Olli? — Pois kaikki muistelmat niistä! — Huomenna me Hannan kanssa lähdemme kaupunkiin, käykäänpä täälläkin, miten hyvänsä. Ja nyt toimitukseeni. (Menee kaapin luo, kääntelee avainta lukon reijässä oikein onnistumatta, ja saapi viimeinki oven auki.) Lukkokin on jo huono, se minun pitää — (Havaitsee rahansa olevan pois.) Hyvä Jeesus siunatkoon, missä ne nyt ovat? — (Etsii joka laatikosta.) Ei missään, ei niin missään! Voi armias Jumala! rahani, aivan kaikki rahani on nyt varas vienyt. (Vaipuu tuolille äänettä. Kapsahtaa sitte sijalleen ja kiitää ovelle huutamaan.) Hanna! Jaakko! Leena! Tulkaatte tänne! Kaikki tänne!
(Käydä huupoittelee sinne tänne tuskistellen.)
Neljäs kohtaus.
(Martti. Jaakko. Leena. Renkiä ja piikoja.)
Kaikki. Mikä nyt? Mitä nyt on tapahtunut?
Martti (tuskissaan.) Rahani, kaikki rahani, neljäkymmentä tuhatta markkaa on tuosta kaapista varastettu!
(Jokainen säälittelee.)
Martti. Missä se Hanna on? Kutsukaatte tänne Hanna!
Leena. Se on keittämässä! Vaan kutsukaattehan muita!
(Muuan poika yrittää menemään.)