— Niitä on meillä vain kolme, mutta uusine polttimineen ne tehoovat kolminkertaisen matkan päästä. Ja me saamme lisää —
— Mistä?
Masonin ääni katkesi, koneesta pääsi naksahdus, ja tarkistusneula värisi kuuluvasti kontaktin hellitessä. Äsken kuulemani suhisi korvissani kiihtyvänä usutuksena, ja sen taustalla takoi pahan aavistuksen jyske.
— Valoa, La-Li! virkoin hätäisesti.
Ja kuulematta hänen kysymyksiään tarkistin neulan aseman. Kaukana oikeasta se ei ollut, mutta nyt se vasta tärisi merkitsemässäni pisteessä.
Painaessani hermostuneesti neulan niskaa vilahti konekaivanto ohitseni, ja seuraavassa silmänräpäyksessä äkkäsin Masonin. Ree-Kian seisoi hänen edessään kiihkeästi viittilöiden.
— Se on alettava, Mason! intoili hän. — Jo kohta laskun jälkeen minä olin näkevinäni ne taivaanrannalla. Minä luulin niitä rauhallisiksi lentäjiksi. Mutta nyt, kun Viidennen Piirin Hea-Tama lähti ilmoille, näin niiden pyrähtävän pohjoisen rannan varjosta. Niitä oli kuusi ja ne yrittivät kaartaa Hea-Taman pussiin.
— Suuri Kaikkeus! siunasi Mason.
— Ehkeivät he onnistuneet; Hea-Taman kone on voimakas. Mutta olen varma siitä, että parin hetken kuluttua Tshung-King sen tietää.
— Parin hetken? Koneemme täytyy ehtiä koota voimaa, Ree-Kian!