— 0,13 eteläistä, 9,50 itäistä. Rannikkoa vartioitava. Jokainen siipi pidätettävä. Tämä on suuren Tai-Morris-Jeon määräys. —

Ja samaan hengenvetoon jatkui:

— Kaikki Piirit — Tshung-King — Austria — Gordon — Luna — — kaikki Piirit — Tshung-King — Austria — Gordon — Luna — — kaikki Piirit — Austria — Austria — Austria — — Joo-Keen salahanke Kongon polttopiirissä. Suuri kapina odotettavissa. Mason, Ree-Kian kaikesta päättäen mukana. Kaikki polttajat ilmoille. Pesän aukko 0,13 eteläistä, 9,50 itäistä —

— Joo-Keen salahanke! surisi korvissani, kun kiidätin neulan neutraaliin. — Joo-Keen salahanke! Armias Kaikkeus, sehän oli Joo-Keen salahanke!

— La-Li! huusin haltioissani. — Tule! Katso tuohon. Näetkö rannikon? Näetkö auringon nuolun neljällä rinnakkaisella töyräällä? — Niin juuri. Katso siihen ja odota! Minun pitää saada liikkua.

Ja kuulematta La-Lin vastaväitteitä painoin hänet koneeseen. Minusta ulokkeemme oli tällä hetkellä liian ahdas; parilla askeleella sen seinä oli aivan vastassani. Ja minun käteni kaipasivat tilaa, keuhkoni vaativat vapaata ilmaa. Suuri armias Kaikkeus, miksen voinut kontaktikoneen kaaressa lähettää ruumistani sinne, mihin silmäni kantoi ja korvani ylti! Tämä oli Joo-Keen kapina, minun nimessäni kansalle kuulutettu — ja minä olin täällä alhaalla, syrjässä sen rytisevältä ryöpyltä.

— La-Li! vaikeroin. — Mason on tehnyt työn. Ree-Kian johtaa hyökkäystä. Minä olen vain hankkinut metallin, minkä kuka hyvänsä olisi voinut tehdä! — La-Li! Minä tahdon, minun täytyy —

— Ah! Lao-Koo! päästi La-Li kimeästi. — Töyräitä ei enää ole! —

Siinä tuokiossa olin nostanut hänet koneesta.

Sydämeni hykähteli. Tomun hälvetessä näin kolmen töyrään paikalla hohtavan lammikon ja seuraavassa silmänräpäyksessä neljäs sinkosi ilmaan. Nousevan auringon säteet heijastuivat äärimmäisestä rannasta ja jostakin puhaltava ilma lakaisi laatan peilikirkkaaksi kiloksi.