— Ah! Hän on hirmuisen kateellinen. Ihmettelenpä, yrittääkö hän uudelleen myrkyttää minua aamiaisen avulla, niin että täytyy valmistaa se kahdesti.
— Kubbee … kubbee nahin, tuli katkonainen vastaus.
— Ja mahtaako hän tappaa tämän toisen pojan?
— Kubbee … kubbee nahin (ei koskaan … ei)!
— Mitä sinä luulet hänen tekevän? kysyi hän äkkiä kääntyen Kimiin päin.
— Oh, en tiedä. Ehkä annat hänen mennä. Miksi hän tahtoi myrkyttää sinut?
— Koska hän niin pitää minusta. Ajattelehan, jos sinä pitäisit jostakusta, ja silloin joku tulisi, ja se josta sinä pidit, mieltyisi enemmän siihen vieraaseen kuin sinuun, mitä silloin tekisit?
Kim ajatteli. Lurgan uudisti kysymyksensä hitaasti kansankielellä.
— En minä myrkyttäisi häntä, sanoi Kim miettivästi. — Mutta minä pieksisin sitä poikaa … jos se poika olisi mielistynyt minun ystävääni. Mutta ensin kysyisin pojalta, oliko asia niin.
— Ah. Hän luulee kaikkien täytyvän mielistyä minuun.