— Hän pyytää vain toista poikaa tyttärelleen. En minä ole häntä unohtanut, sanoi hän. — Salli hänen saavuttaa ansiota. Ilmoita että tulemme.

He kulkivat vainioiden poikki yksitoista mailia kahdessa päivässä ja saivat ylen määrin huomiota osakseen perille päästessään, sillä vanha nainen piti yllä vieraanvaraisuuden perintätapaa ja pakotti vävynsäkin sitä noudattamaan, tämä kun oli kokonaan anoppinsa johdettavana ja säilytti kotirauhan lainaamalla rahoja koronkiskureilta.

Ikä ei ollut heikontanut puheliaan naisen kieltä enempää kuin muistiakaan, ja hyvin kaihditun yläkerran ikkunan takaa, ainakin tusinan palvelijan kuullen, tervehti hän Kimiä kohteliaisuuksilla, jotka olisivat saaneet eurooppalaisen kuulijan epämiellyttävästi kauhistumaan.

— Mutta sinä olet yhä edelleen sama julkea kerjäläinen kuin paraossakin, hän huusi. — En ole sinua unohtanut. Mene peseytymään ja syömään. Tyttäreni pojan isä on mennyt ulos vähäksi aikaa. Me naisparat olemme siis aivan mykkiä ja hyödyttömiä.

Aivan kuin puhettansa todistaakseen hän riiteli armottomasti koko perheväkensä kanssa, kunnes tuotiin ruokaa ja juomaa. Ja illalla, nuotiosavujen tuoksuessa, hän suvaitsi määrätä kantotuolinsa tuotavaksi epäsiistille etupihalle savuavien tulisoihtujen valossa, ja hänen istuessaan siinä sangen hatarain uutimien takana hänen kielensä kävi kerkeästi.

— Jos pyhä mies olisi tullut yksinään, olisin hänet toisella tavalla vastaanottanut, mutta kuka voi tuon lurjuksen seurassa olla tarpeeksi huolellinen?

— Maharanee, sanoi Kim, valiten tapansa mukaan ylhäisimmän nimityksen, — minunko on syyni, ettei kukaan muu kuin sahib — poliisi-sahib — sanonut maharaneeta, jonka kasvoja hän…

— Ole vaiti! Se tapahtui pyhiinvaellusretkellä. Kun matkustamme — sinä tunnet sananparren.

— … nimittänyt maharaneeta sydänten särkijäksi ja ihastuksen antajaksi?

— Muistatko sen! Niin se oli. Se tapahtui kauneuteni kukoistuksen aikana. — Nainen naureskeli tyytyväisenä kuin papukaija sokeripalan ääressä. — Kerroppa nyt töistäsi ja toimistasi — sen verran kuin voit häpäisemättä itseäsi. Te tulette Benaresista? Olisin mennyt sinne näinä vuosina, mutta tyttäreni — meillä on vain kaksi poikaa. Se on näiden alamaitten vaikutusta. Kulussa miehet ovat norsuja, mutta tahtoisin kysyä pyhältä mieheltä — väistyhän syrjään sinä kelvoton — eikö hän voisi antaa jotakin taikakeinoa perin vaikeata vatsatautia vastaan, joka mango-hedelmäin aikaan vaivaa tyttäreni vanhinta poikaa. Kaksi vuotta sitten hän antoi minulle voimakkaan taikalääkkeen.