— Olen nähnyt hänet.
— Niin, että tunnet hänet toisenkin kerran?
— Olen tuntenut hänet aina siitä kun hän oli topkhanan (tykistön) luutnantti.
— Pitkä mies, jolla on musta tukka ja joka kävelee näin? Kim astui jäykästi muutamia askelia.
— Niin, mutta senhän kuka hyvänsä on voinut nähdä.
Joukko kuunteli puhetta henkeään pidättäen.
— Se on totta, sanoi Kim, — mutta sanonpa enemmän. Katsos. Ensin tuo suuri mies kävelee näin, sitten hän ajattelee näin. (Kim siveli etusormellaan otsaansa ja poskeansa.) Ja sitten hän kiertää sormensa näin. Ja sitten hän panee hattunsa vasempaan kainaloonsa. — Kim teki tämän liikkeen ja seisoi kuin haikara.
Vanha mies mutisi mykkänä hämmästyksestä, mutta ympärilläolijat suorastaan värisivät.
— Niin … niin … niin. Mutta mitä hän tekee käskyjä antaessaan?
— Hän haroo niskaansa … näin. Sitten hän panee yhden sormensa pöydälle ja tuhisee nenäänsä. Sitten hän puhuu sanoen 'Järjestäkää liikekannalle se ja se rykmentti. Varustakaa ne ja ne kanuunat.'