— Ja minun sydämeni sinuun, mutta mistä minä tiesin, että punainen härkä saattaisi minut tällaiseen pulmaan?
Laama peitti uudelleen kasvonsa ja hypisteli hermostuneesti rukousnauhaansa. Kim istuutui hänen viereensä ja otti hänen vaatteensa poimun käteensä.
— Niinkö siis asia on, että poika on sahib? jatkoi laama väräjävällä äänellä. — Sellainen sahib kuin hän oli, joka hoiti kuvia Ihmeitten talossa. — Laaman kokemukset valkoisista miehistä olivat hyvin vähäiset. Hän ikäänkuin toisti läksyä. — Siispä ei näytä soveliaalta, että hän tekisi toisin kuin sahibit tekevät. Hänen täytyy palata oman kansansa luokse.
— Päiväksi ja yöksi ja päiväksi, vakuutti Kim.
— Ei, älä tee sitä, et saa!
Isä Viktor näki Kimin siirtyvän ovelle päin ja pani jalkansa lujasti eteen.
— Minä en ymmärrä valkoisten miesten tapoja. Se pappi, joka näytti kuvia Ihmeitten talossa, oli ystävällisempi kuin tämä laiha mies täällä. He ottavat tämän pojan minulta. He tahtovat oppilaastani tehdä sahibin. Voi minua, kuinka voin löytää jokeni? Eikö heillä ole oppilaita? Kysy!
— Hän sanoo olevansa hyvin murheellinen, sillä hän ei voi löytää jokea enää. Hän sanoo: "Miksei teillä ole oppilaita ja miksi ette lakkaa kiusaamasta häntä?" Hän tahtoo päästä puhtaaksi synneistään.
Ei Bennett ei isä Viktorkaan voinut löytää vastausta siihen.
Suruissaan laaman tuskasta sanoi Kim englanninkielellä: — Jos te laskette meidät, niin me lähdemme hiljaa pois emmekä varasta. Me etsimme sitä jokea, niinkuin ennenkin; soisinpa, etten olisi tullut tänne tapaamaan punaista härkää ja kaikkea muutakin. Minä en tahdo niitä.