"'Kolmekymmentäviisi penikulmaa länsilounaaseen Cape Clearistä, jos se teitä lohduttaa', vastataan laivasta. 'Counahan hyppäsi ilmaan, neljä jalkaa seitsemän tuumaa, kokin mittauksen mukaan.'
"'Lohduttaa!' sanoo hän, ällistymättä hiventäkään. Kolmekymmentäviisi penikulmaa Cape Clearistä ja neljätoista päivää siitä kun jätin taakse Bostonin majakan. Kärsivä kristikunta, se on rekordi, ja lisäksi on minulla äiti Skibbereenissä!' Ajatelkaa sitä! Sillä miehellä oli luontoa! Mutta te näette ettei hän voinut pitää asioita erillään.
"Miehistö oli suurimmaksi osaksi kotoisin Corkisia ja Kerrystä, paitsi yhtä marylandilaista, joka tahtoi että palattaisiin takaisin, mutta he sanoivat häntä kapinoitsijaksi ja ohjasivat 'Marillan' Skibbereeniin ja viettivät hauskoja päiviä vierailemalla tuttaviensa luona vanhalla turpeella. Viikon perästä he lähtivät paluumatkalle, ja kolmekymmentäkaksi päivää heiltä meni luoviessaan takaisin matalikoille. Mutta pyyntikausi oli lopullaan ja eväät olivat vähissä, jonkavuoksi Counahan antoi mennä yhtä kyytiä Bostoniin asti sen enempää siekailematta."
"Mitäs aluksen omistajat sanoivat?" kysyi Harvey.
"Minkäpä he voivat? Kalat olivat matalikoilla ja Counahan kertoili laiturilla rekordimatkastaan itään. He lohduttivat itseään sillä. Ja kaikki johtui siitä, ettei ensiksikään pidetty miehistöä ja rommia erillään, ja toiseksi, että sekotettiin Skibbereen ja Banquereau keskenään. Counahan Purjehtija, rauha hänen sielulleen! Hän oli mies, joka ei turhia surrut!"
"Kerran minä oli 'Lucy Holmes'issa", sanoi Manuel lempeällä äänellään. "Ne eivät tahtoa sen kalaa Gloucesterissa. Aa, mitä? Eivät anna mitään hintaa. Niin me lähteä poikki meren ja ajatella myydä kalan Azoreilla. Sitten puhaltaa navakka tuuli, ja me ei voi nähdä hyvin. Sitten puhaltaa vielä enempi navakka tuuli, ja me sortua alle ja ajella hyvin nopeaa — ei kukaan tietää mihin. Joku ajan perästä me nähdä maata, ja tulla vähän kuuma. Sitten tulla kaksi kolme neekeriä prikillä. Aa, mitä? Me kysy missä me oli, ja he sanoo — no, mitä te luulla?"
"Suur-Kanaria", sanoi Disko hetken arveltuaan. Manuel pudisti päätään hymyillen.
"Cape Blanco", sanoi Tom Platt.
"Ei. Pahempi kuin se. Me olla Bissagos saarista etelään, ja priki se olla Liberiasta! Niin me möi kalan siellä! Ei hyvin pahasti? Aa, mitä?"
"Voiko tällainen kuunari purjehtia suoraan meren poikki Afrikkaan?" kysyi Harvey.