"Mutta hän varmasti vihastuu".

"Kyllä, hyvin, sillä hänellä ei ole mitään syötävää. Mutta hän on sanonut minulle monta kertaa että bhilit ovat hänen lapsiaan. Päivänvalolla tämän uskon, vaan — kuunvalolla en ole niin varma. Mitä hullutuksia olette te Satpuran porsaat tehneet, jotta lainkaan tarvitsette häntä?"

"Eräs tuli luoksemme hallituksen nimessä tuoden pieniä velhoveitsiä ja taikavasikan ja aikoen muuttaa meidät karjaksi veistelemällä käsivarsiamme. Pelkäsimme kovasti, mutta emme tappaneet miestä. Hän on täällä, sidottuna — musta mies; ja luullaksemme hän tulee lännestä. Hän sanoi hallituksen määränneen meidän kaikkien käsivarret veisteltäväksi — ja eritoten naisten ja lapsien. Emme kuulleet että se oli määräys, ja senvuoksi pelkäsimme ja pysyimme vuoristossamme. Muutamat miehistämme ovat ottaneet pony-hepoja ja mullikoita tasangolta, ja toiset patoja ja vaatteita ja korvarenkaita".

"Ovatko ketään tappaneet?"

"Meidän miehemme? Eivät vielä. Mutta nuoria miehiä heiluttelee sinne ja tänne monet huhut. Lähetin juoksijoita pyytämään Jan Chinniä tänne, jottei meille pahempaa tulisi. Tätä pelkoa hän ennusti Täplikkään Tiikerinsä merkillä".

"Hän sanoo asian olevan toisin", sanoi Bukta, ja hän toisti, monin lisäyksin, kaikki mitä nuori Chinn oli pajutuolissaan hänelle puhellut.

"Luuletteko", sanoi kyselijä vihdoin, "että hallitus ottaa meidät kiinni?"

"En", Bukta vastasi. "Jan Chinn antaa teille määräyksen, ja sitä tottelette. Sitte hän kyllä suorittaa asiat hallituksen kanssa. Itsekin tiedän jotakin noista velhoveitsistä ja niiden raappimisesta. Se on loihtii isoarokkoa vastaan. Mutta miten se tehdään, en osaa sanoa. Eikä sillä ole väliäkään teille".

"Jos hän seisoo puolestamme ja hallituksen vihan edessä, niin me tottelemme Jan Chinniä mitä tyystimmin, paitsi — paitsi ettemme tänä yönä lähde tuonne alas".

He kuulivat nuoren Chinnin huutelevan Buktaa, mutta he kyyristelivät vapisten turvapaikassaan, peläten näkevänsä Täplikkään Tiikerin. Hautakumpu oli ollut pyhä alue lähes puolen vuosisadan ajan. Jos Jan Chinn halusi nukkua siellä, niin kenellä olikaan siihen parempi oikeus? Mutta he eivät tahtoneet tulla paikan lähittyvillekään ennen päivän valoa.