»Ja shi-las merkitsee, että sinun keihääsi on poikki. Jos olisin vain ajatellut sitä, sen sijaan että piirtelin typeriä majavankuvia Muukalaiselle!»
»La! La La!» lallatteli Tegumai heilutellen kulmat rypyssä piirrintään. »Oh, mikä kiusa!»
»Olisin piirtänyt shi-sanan hyvin helposti», jatkoi Taffi. »Sitten olisin piirtänyt keihääsi aivan poikkinaisena — näin!» Ja hän piirsi. (L).
»Siinäpä se», sanoi Tegumai. »Nyt on la selvä. Se ei ole minkään muun merkin näköinen.» Ja hän piirsi näin (LAS).
»Nyt ya. Jaa niin, senhän me olemme jo tehneet. Sitten maru. Mum-mum-mum. Mum sulkee suun, eikö niin? Siis on piirrettävä suljettu suu tähän tapaan.» Ja hän piirsi. (M).
»Sitten avonainen toutaimensuu. Siitä tulee ma-ma-ma! Mutta mistä r r r r r-äänne, Taffi?
»Se kaikuu karkealta ja ratisevalta, aivan samalta kuin sinun hainhampaasi, kun se leikkaa lankkua kanoottia varten», sanoi Taffi.
»Sinä tarkoitat teräväpäistä tähän tapaan?» kysyi Tegumai. Ja hän piirsi (r).
»Juuri niin», vastasi Taffi. »Mutta me emme tarvitse kaikkia noita hampaita; kahta vain.»
—»Minä pistän vain yhden», sanoi Tegumai. »Jos tästä meidän leikistämme tulee sitä, mitä ajattelen, niin sen parempi jokaiselle, mitä helpommaksi ne teemme.» Ja hän piirsi.