— Vai niin, hän sanoi hieman katkerasti, — huvittaako sinua todellakin kuulla kuinka minulle kävi…
Robert heitti sukat avoimeen matkalaukkuun.
— Rupeatko ivalliseksi, kun minä en heti juossut sinua vastaan kysymyksineni?
— En, ajattelin vain —
— Ei sinun pidä ajatella, Manja, sinun pitää olla iloinen ja tyytyväinen ja antaa säällisiä vastauksia.
Hän meni Manjan luo ja suuteli häntä.
— No, kuinka päättyi käynti äitisi luona tai siskosi, niinhän se kai olikin?
— Niin, sanoi Manja, ja kyynelet nousivat hänen silmiinsä hänen tietämättä oikein miksi, — kyllä se hyvin kävi. Tietysti kävi hyvin. Minäkin saan maata sohvalla.
Robert koetti laskea leikkiä.
— Onko se liian lyhyt? Tarvitaanko jatkoksi tuoleja?