SUVELIINI (vähä vetää tuoliaan loitommalle, tekee torjuvan liikkeen)
Ei, ei. Fluitumit eivät ole minulle, heränneelle sielulle.' En maista mitään milloinkaan paitsi mahanpurujen vallitessa. (Hieroo vatsaa.) Höm, hömk! Lienen vähän vilustunut ja fuktautunut, kun eilen pidin myllyn luona kirkonmenot. (Lähenee pöytää.) Siksi minä tämän ainoan kerran teen tulevani anoppini mieliksi. (Juo.) Kas, kas! Hyvääpä se teki koko sisikunnan masiinalle. Kiitoksia! (Panee kädet ristiin, katsoo ylös.) Niin, niin. Lahjat ovat moninaiset.
MIKKO
Ja konstit myös.
SUVELIINI
Koska minä (nousee seisomaan) näinmuodoin olen proponeerannut elämäni porstuunit, niin saan samalla tiettäväksi tehdä, ettei minulla ole paljoa kultaa ja helmipäärlyjä, vaan minulla on tarjottavana vain palavainen ja eksploseerava sydän ja — — —
MIKKO
Ja huono vatsa!
SUVELIINI
Ja minä toivomuksella toivon, että pyyntöni pidetään posetiivina eikä nekatiivina, että minä Kertun maallisista tavaroista saan intressiä. Myös jollakin tavoin me ehkä voimme niillä vähillä, jotka minä olen koonnut säästäväisyydelläni ja ahkeruudellani — — —