KERTTU
Minä kumminkin uskon. Mutta sanokaa sama Mikolle myös! Minä en mene häntä valmistelemaan. Mutta iloiseksi se poika tulee! Hän tahtoo minut eikä rahoja.
SAKARI
Mikko onkin mies eikä mikään silmiä kääntelevä fakiiri. (Katsoo akkunasta.) Tuolla se jo harppoo tätä taloa kohti. Menkää te molemmat välikköön, niin saatte kuulla, miten minä prepareeraan hänen kompositsioonejaan, hah, hah! hah! Minä paljastan hänen tunteittensa pyhyyden, jos sallit, Eeva, ja olet aulis minua avustamaan.
EEVA
Minä sallin tällä kertaa mitä hyvänsä, sillä minua inhottavat ulkokullatut sanomattomasti.
KERTTU
Kiitos mestari! (Kädestä kiittää.) En unohda koskaan tätä päivää.
SAKARI
Menkää nyt. (Menevät; sulkiessaan ovea lausuu:) Minulla on pienestä pitäen ollut taipumusta komediaan. (Istuu pöydän päässä lasi kädessä.)