SAKARI
Niinhän ne sanovat muutkin. Elämä on, sanon minä, lasi jouluolutta. Vaahto kihisee ja kuohuu sen partailla ja olutta se on se vaahtokin ja se ensin juodaan. Humala taas pysyy pohjalla, mutta sen tuntee vain se, joka juo lasinsa pohjaan. Kuule sinä, Mikko! Mitäs sinä silloin sanoisit, jos sinunkin rakastettusi jo nukkuisi nurmen alla? (Liikutettuna.) Silloin sinulla olisi syytä voivotuksiin eikä nyt. Nuori ja reipas olet ja saat nähdä armaasi kumminkin kolmasti päivässä. Ei, pää pystöön, poika!
TOINEN KOHTAUS
Edelliset ja Eeva (joka tulee ulkoa, laskostaa saalinsa ja ripustaa tuolin selkämykselle, mutta jättää huivin päähänsä).
SAKARI
Kiitoksia kahvista, Eva! Se olikin kahvia eikä kahvivettä.
EEVA
Kun sitä nyt kerta keittää, niin keittää silloin oikeata. Vettä saattaa juoda keittämättäkin. (Hakee sukankutimen ja katselee ikkunasta.)
SAKARI
Totta se onkin, että mies ei kostu, jos syö leivän reikiä ja kalanhännästä jälkeenpäin.