EEVA
Muuten minä en tahdo sinua pakottaa. Mutta et aavista, kuinka suloista olisi tietää täältä erotessani, että sinulla on kunnon mies turvanasi.
MIKKO (lehden takaa)
Turvanasi! Paremman turvan tuo Kertulle mikä muu mies hyvänsä kuin tuo silli-Suveliini. Auta armias, kun minun tekee mieleni mukiloida se sinisenpunaiseksi! — — Mutta siinä paha, jossa pahaa mainitaan. (Levittää lehteä ja lukee)
KOLMAS KOHTAUS.
Entiset ja Suveliini (joka tulee ulkoa, panee postillan tuolille, ottaa varovaisesti lakin päästään ja panee sen postillan päälle, kaivaa taskustaan kamman, jolla, kasteltuaan sitä suussaan, silittää pitkiä suortuvia kaljun paikan päälle.)
SUVELIINI (tervehtii Eevaa kädestä)
Kuinkas täällä nyt jaksetaan terveyden tilaisuuden puolesta nimittäin? (Katselee Kerttua ja tarjoaa kättä.) Hyvää ehtoopuolta, pikku piikani, sa seetri Liibanoonin hyvälle tuoksuva, kuten virressä veisaamme!
KERTTU (antamatta kättä)
Minun nyrkkini ovat saippuassa.