Sekä työmiehen että työn kannalta ovat puhtaat, hyvin valaistut ja hyvin tuuletetut huoneet ehdottoman tarpeelliset. Meidän koneemme ovat sijoitetut hyvin liki toisiaan, ja jokaisella lattiapinnan neliöjalalla on tietenkin sama osuus yleiskustannuksissa. Muutoin saa kuluttaja maksaa sekä suuremmat kustannukset yleensä, että ylimääräiset siirtokustannukset, jotka ovat seurauksena, jos koneet ovat vain kuusikin tuumaa kauempana toisistaan kuin on välttämätöntä. Joka työssä me laskemme täsmälleen, kuinka suuren pinta-alan työmies tarvitsee itselleen. Häntä ei saa ehkäistä — sillä se olisi tuhlausta. Mutta jos hän ja hänen koneensa ottavat enemmän tilaa kuin on aivan tarpeellista, niin on sekin tuhlausta. Tämän vuoksi seisonevat meidän koneemme tiheämmässä kuin missään muussa maailman tehtaassa. Sivustakatsojasta voi kukaties näyttää, että ne seisovat aivan päällekkäin, mutta kaikki on järkiperäisesti laskettu, jokaisella työmiehellä ja jokaisella koneella on tilaa joka tuuma, minkä ne tarvitsevat, mutta ei myöskään yhtään ylimääräistä tuumaa eikä ainakaan kokonaista jalkaa. Tarkoitus ei ole käyttää meidän tehdaslaitoksiamme kansanpuistoina. Mutta ahdas tila vaatii suurimman määrän ilmanvaihtoa ja varokeinoja.

Suojeluslaitteet tehtaassa ovat erikoinen ala. Toimikoon kone kuinka hyvin tahansa, emme pidä sitä kuitenkaan täyskelpoisena, ellei se ole täysin varma. Meidän tehtaissamme ei ole koneita, joita arvelemme epävarmoiksi, mutta yksityisiä tapaturmia saattaa siitä huolimatta sattua. Jokaista tapaturmaa, oli se kuinka vähäinen tahansa, tutkii kokenut ja taitava mies, joka on yksinomaan siinä toimessa, ja hän tutkii kyseenalaisen koneen perinpohjin estääkseen sellaisen onnettomuuden enää milloinkaan tapahtumasta.

Rakennuttaessamme vanhoja rakennuksia emme vielä tunteneet ilmanvaihtolaitteita niin hyvin kuin nykyään tunnemme. Kaikissa uudemmissa rakennuksissa ovat kannatinpylväät onttoja ja niiden läpi pumputaan huono ilma ulos samalla kuin raitis ilma virtaa sisään. Läpi vuoden me pidämme samaa tasaista lämpömäärää, ja niin kauan kuin päivänvaloa on, emme tarvitse keinotekoista valaistusta. Noin seitsemänsataa työmiestä on yksinomaan pitämässä huoneustoja puhtaina, ikkunoita pestyinä ja kaikkea maalausta kunnossa. Kaikki pimeät nurkat, jotka voisivat houkutella epäsiisteyteen, maalataan valkoisiksi. Ei voi ylläpitää hyvää henkeä ilman puhtautta, emmekä me suvaitse hätäkeinoja puhtauteen enempää kuin menetelmiin nähden.

Ei olekaan mitään syytä, minkä vuoksi tehdastyön pitäisi olla vaarallista. Jos mies on tehnyt työtä liian kovasti tai liian monta tuntia, joutuu hän tilaan, joka on tapaturmille otollinen. Tapaturmien ehkäisemiseksi täytyy myöskin estää tällainen mielentila; edelleen täytyy ehkäistä kaikki huolimattomuus ja katsoa, että kone toimii täysin varmasti. Erikoistuntijat ovat ryhmittäneet onnettomuuksien tavallisimmat syyt seuraavasti:

1) Viat rakennussuunnitelmassa; 2) vialliset koneet; 3) riittämätön tila; 4) puute suojeluslaitteista; 5) puhtauden puute; 6) huono valaistus; 7) huono ilma; 8) sopimaton vaatetus; 9) huolimattomuus; 10) taitamattomuus; 11) aivojen väsähtyminen; 12) yhteistoiminnan puute.

Viat rakennussuunnitelmassa, vialliset koneet, riittämätön tila, puhtauden puute, huono ilma, huono valaistus, aivojen väsähtyminen ja yhteistoiminnan puute ovat helposti autettavissa. Meidän työmiehistämme ei ainoatakaan rasiteta liiaksi. Palkoilla selvitetään kaikkein useimmat ajatusta vaivaavista ongelmista. Meidän täytyy siis vastustaa sopimattomia vaatteita, huolimattomuutta ja taitamattomuutta sekä varustaa kaikki koneemme suojeluslaitteilla. Tämä tuottaa hankaluuksia siellä missä on kiertohihnoja. Meidän uudisrakennuksissamme on jokainen kone varustettu omalla sähkömoottorillaan, mutta vanhoissa rakennuksissa meidän täytyi käyttää hihnoja. Joka hihna on suojeltu. Automaattisten siirtolaitteiden yli kulkee siltoja, joten työmiesten ei tarvitse kulkea minkään vaarallisen kohdan kautta. Missä on vain vähänkin mahdollisuutta metallisirujen sinkoiluun, siellä vaadimme työmiehiä käyttämään suojasilmälaseja, ja nämä mahdollisuudet vähenevät lisäksi sen kautta, että ympäröimme koneen verkolla. Kaikki palavat uunit ovat varustetut teräsristikolla. Ei ole mitään avoimia koneosia, joihin vaatteet voivat tarttua. Kaikki sivukäytävät pidetään vapaina. Konemoottorien virrankatkaisijat ovat suojatut suurilla punaisilla nastoilla, jotka täytyy poistaa ennenkuin virta yhdistetään, mikä puolestaan ehkäisee koneen ajattelematonta käyntiinpanoa. Joskus sattuu, että työmiehet käyttävät sopimattomia vaatteita — kaulaliinoja, jotka saattavat tarttua hihnoihin, leveitä hihoja ja muuta semmoista. Tarkastusmiesten asia on katsoa, ettei sellaista tapahdu, ja ne, jotka eivät kieltoa tottele, joutuvat enimmäkseen ilmi. Uusia koneita koetellaan kaikilla ajateltavilla tavoilla, ennenkuin, sallimme ottaa niitä käytäntöön. Tulos on, että meillä käytännöllisesti puhuen ei koskaan tapahdu suurehkoja tapaturmia.

Teollisuuden ei laisinkaan tarvitse vaatia ihmisuhreja.

IX luku.

TYÖPALKAT.

Liikeyritystä voi helposti hoitaa vanhan tottumuksen mukaan, sanoen: "minä maksan tavalliset työpalkat". Sama mies ei olisi yhtä kärkäs lisäämään: "minä en voi myydä parempia enkä halvempia tavaroita kuin muut liikemiehet". Ei yksikään täysijärkinen tehtailija väittäisi, että pelkästään halvimman aineksen ostaminen olisi takeena tavaran parhaasta laadusta. Mutta miksi me sitten kuulemme puhuttavan niin paljon "työn vararikosta" ja työpalkkojen alennuksen maalle tuottamasta siunauksesta — mikä todellisuudessa merkitsee ostovoiman vähentämistä ja kotimaisten markkinain hävittämistä? Mitä hyötyä on teollisuudesta, jos sitä hoidetaan niin taitamattomasti, että ne, jotka sen palveluksessa työskentelevät, eivät voi ansaita toimeentuloansa? Ei mikään kysymys ole niin tärkeä kuin palkkakysymys, sillä useimmat ihmiset elävät työpalkoistaan. Heidän elämäntasonsa — heidän tulojensa keskiarvo — ratkaisee maan onnen ja kukoistuksen.