[1] Salmijärven kalakentältä oli kerran löydetty vanha laudankappale, johon oli puukolla leikattu vuosiluku sekä nimi, KUKKOLA.

[2] Äkäslompolossa oli ennen vanha aitta, jonka seinään Tanelin poika, Mikko, oli puukolla leikannut: MIKKEL TANELIN POIKA W 17…

[3] Kurtakon seuduilla samaan aikaan asusteli lappalaisia karjoineen. He lypsivät porojaan Teuravuomalla ja panivat maitoa kuivamaan metson- ja koppelonkupuihin. Maitoa sanottiin kurttamaidoksi, ja säilytettiin sitä saarella aitassa, ja siitä on Kurtakkojärvi ja kylä saanut nimensä.

[4] Vanhoissa kirkonkirjoissakin on järven nimenä Taponjärvi.

[5] Kurun Pekka eli vv. 1791-1857.

[6] Ylioppilas M. Häyrysen muistiin merkitsemä.

[7] Lappalaisten itse käyttämä kotipaikka-määritelmä. Norjan Lapin Aitjärven tunturituvan vieraskirjassa näemme esim. porolappalaisten Mathis ja Aslak Skummin sekä Henrik Speinin merkinneen kotipaikkasarakkeeseen: "alle fjeldene".

[8] Pöyrisjärven tienoilla on seuraavat kotakunnat: Tuomas Näkkäläjärvi, yli 80-v. ukko eukkoineen; Tuomaan Antti, "Vilkuna", edell. poika; Tuomaan Isko, "Iskuna", ed. veli; Iskon Antti, "Kannirainen", 1921 kuolleen Iisakki Näkkäläj:n poika; Iskon Jussa, "Pintapoika", ed. veli; Iisakki Näkkäläjärven perikunta: Isko, Anni ja Saara; Proksin Elli, Juhan-Erkki Proksin leski; Heikki Magga, Pierkkujärven puolessa; Niila Proksi, ed. poika, samoilla mailla; Jussa Salomoninp. Näkkäläjärven Raaskaltiolla. — Porojärven ja Kilpisjaurin puolessa: Tuomas Labba; Jouni Labba; Pierra Labba; Antti Kalttopää; Niila Kalttopää; Pierra Kalttopää; Maarit Valkeapää, Jussa V:n leski, Vasara-sukua; Antti Palojärvi; Pierra Vasara; Aslak Juuso; Niila Tornensis; Pierra Tornensis. Tornensikset hiljakkoin Koutokeinosta muuttaneita.

[9] Muita pororikkaita: Iskon Antti, 500; Iskon Jussa, 400; Niila Magga, 400; Tuomas Labba, 350; Antti Kalttopää, 350; Jussa Kalttopää, 250; Aslak Juoso, 200; Tuomas Näkkäläjärvi 200,. — Lappalainen ei kyllä koskaan tarkoin ilmoita sivulliselle porojensa lukumäärää. Menee poro-onni. Eikä lappalainen itsekään tiedä aivan tarkoin karjansa päälukua.

[10] Enontekiöläinen sanoo Ounis eikä Ounas. Niin Ounistunturi, Ounisjärvi ja Ounisjoki.