[21] "Rounaja", sanovat nykyään monet rajaseutulaiset, kun taas toiset sanovat "Rounala". Kuuleepa jonkun sanovan "Raunala", joka näistä lienee alkuperäisin muoto. Tässä muodossa on nimi A.G. Böehmin kartassa v:lta 1776, ja Tuneldin maatieteessä v:lta 1762 on kirjoitettu "Raunula".
[22] Edellisessä kellossa on kirjoitus: "Under konung Carl XII segersamma regering är denna klocka guten tili Enotäkis församling i Torneå Lappmark med allmogens egen bekostnad annå 1706." Ja jälkimmäisessä: "Kappalainen Henric Ganander ynnä emändäns Catrina Tornbergin ovat tämän Enontekemähän lahjoittaneet 1744" — "Math. 26:41: Valvokat ja rukoilkat. — G. Meyer. T.E.C. Holmie."
[23] Vanhain muistelusten mukaan pitäisi kirkkokummulla, Kuonnajärven rannalla, ennen olleen Enontekiä niminen talo, josta sitten kirkko ja markkinapaikka sai nimensä.
[24] Sotaniemellä kerrotaan ennen soditun. Vihavenäläisten pelosta rakennettiin pappilakin jokien väliselle niemekkeelle, johon ei leveiden suvantojen ylitse mistään kohdasta päässyt kahlaamalla.
[25] Kerrotaan olleen arkkiviisuissa laulettu suuri Tornionjoen tulva, "Keksin tulva", joka tapahtui keväällä 1677.
[26] V:n 1681 käräjillä sakotettiin Sirmaa 6 mk. siitä, että oli syyttänyt erästä eukkoa, Elli Jaakon tytärtä, noituudesta. Elli kun oli ollut avustamassa Sirman vaimoa, Kaarin Eerikintytärtä, synnytyksessä ja siinä noitakonsteillaan tuhonnut lapsen.
[27] Käräjillä 1681 tuomittiin Sirma Maunu Martinpojan haukkumisesta ja pieksämisestä maksamaan sakkoa 18 markkaa "sölvermynttiä". 1682:n käräjillä riiteli Sirma saman nimismiehen kanssa niityistä.
[28] Rounalan kelloon valatti Ganander kirjoituksen: "Vanha Rounalan kello uudesti valautettu ja enätty H. Gananderin huolen pidolla 1744." — Lapista muutti Ganander 1744 Siuntioon ja kuoli siellä 1752. G:lla oli tekeillä suuri hebreal.-ruotsal.-suomal.-lappalainen sanakirja sekä lapin kielioppi. Edellinen ei kyllä valmistunut, jälkimmäinen ilmestyi 1743.
[29] Erik Grape oli Köngäsen ruukin perustajan Arend G:n jälkeläisiä, synt. 1755, ja oli jo Upsalassa opiskelemassa ollessaan saanut 1777 stipendin lapinkielen oppimista varten.
[30] Jo 1688 Sirma puuhasi koulua Rounalaan ja Enontekiöön. Grape piti erikoista huolta Lapin kouluista ja niiden opettajista, katekeetoista, toimitti m.m. sukulaisensa, Johan Arend G:n katekeetaksi.