Naisten nimistö on niukempi. Siihen kuuluvat esim:
Anni Julia Okahvi Souhja Annu Katti Akahvi Stepanie Annikka Liisaveta Olka Stepu Arhippina Malanie Onu Stepukkaini Auvuusa Malu Tsholgana Tatjana Hoto Malukkaini Oljona Toarie Hotora Manukka Onju Vassi Houri Marppa Onessa Varvana Iro Matro Outi Veera Jelenä Mauro Paraske Vieruska Jeli Moarie Seluhviina Vietossa Jeliita Natalie Sevi Uljana Joukenie Natu Sikli Ulitta. Jouki
Jos vasta syntynyt lapsi huomataan kovin heikoksi, kastetaan hänet paikalla, joku eukoista tekee parhaansa mukaan toimituksen. Mutta jos lapsi on terve, kastetaan hänet vasta viikon tai parin kuluttua, vaikka "käsky" kyllä olisi kastaa kolmiöisenä, jos vain pappi on saatavilla.
Pienoista kastamaan tuodaan pappi kotiin. Ristille kannetaan lapsi aivan alasti, "ripo rihman kiertämättä", vain vaatepalasella peitettynä. Kun pappi on kastanut pienoisen veteen, panee hän paidan hänen ylleen, sitoo vyön paidan ympäri uumille ja ripustaa ristin kaulaan. Niinkuin sanotaankin:
"Laps ristih, nahmo [nauha] rintah, ja siitä risti kaklah, rinta umpeh, vyö vyölle."
Sillä ristimättömälle lapselle ei saa panna ristiä kaulaan eikä vyötä vyölle.
Siitä lapsesta, joka päristelee, kun on otettu vedestä, niin että vesi räiskyy ympärille, tulee virkku eläjä. Mutta siitä, joka itkee kovin toimituksen tapahtuessa, ei tule eläjää enempää kuin siitäkään, joka ristivedestä otettuna nukahtaa äitinsä syliin.
"Oli, mäni, suli, palo niinkun ristivesi",
sanotaan. Toimituksen jälkeen viedään ristivesi ulos ja heitetään jonkun huoneen alle, jottei joutuisi tallattavaksi. Se on ristiäidin tai risti-isän vietävä. Ensin sillä kuitenkin puhdistetaan lapsivaimon "pakanat" (saastaiset) ruokailuastiat.
Kummeja kutsutaan kaksi: mies ja nainen, eli ristitoatto ja ristimoamo. Näiden pitää olla aikuista rahvasta ja sukua sekä keskenään että lapsen vanhemmille. Sillä kastetilaisuus saattaa vieraatkin toisilleen niin sukulaisiksi, etteivät nämä esim. enää, vaikka mielikin tekisi, voi mennä toistensa kanssa naimisiin. Kummit ovat sitten kuomia lapsen vanhemmille, eikä niin läheisiä sukulaisia ole ketään kuin kuomakset. [Kuomaksia ovat keskenään lapsen vanhemmat ja kummit.] Nämä ovat niin läheisiä, ettei heidän pitäisi milloinkaan keskenään riidelläkään, sillä jos he riitelevät, joutuvat toisessa maailmassa kiveä nuolemaan. [Nykyään myös useasti poapo pitää lasta ristillä ja vain yksi kummi on läsnä, pojalla risti-isä, tytöllä risti-äiti.] Lahjaksi kuomilleen antavat lapsen vanhemmat sukkia, kintaita, paidan, pyyhinliinan, housut, ja kuomat taas puolestaan antavat lapselle lahjojaan, risti-isä pitovaatetta ja risti-äiti paitavaatetta. Mutta kun lapsi jo rupeaa kävelemään, tuo risti-isä lapselle kaulaan hopearistin ja risti-äiti antaa koko puvun. Kun lapsi on jo isohko, muistaa hän tästä itsekin, että "ristimoamo toi miula voattiet peällä, ta ristitoatto toi rissin kaklah". Jos risti äiti ei ristilapselleen lahjoittaisi pukua, tulisi tämä toisessa elämässä häntä vastaan alastomana. Kuomain tuomat lahjat on vanhempain taas "vastattava" pukuvaatteella, paikalla (liinalla), vartukolla [esiliina], sukalla, kintaalla, miten kukin mielii. Ja niin käy, että