"Kohallah on kuoman lahjat, parissoiksi poapon lahjat."
Sillä poapolle on myös lahjoitettava palkkioksi hänen avustaan ja hoidostaan, eikä hänen tietysti tarvitse antaa vastalahjoja. Poapo onkin lahjottava hyvästi, hänelle pitää antaa mekkoa, paitaa, liinaa, takkia ja kinnasta sekä leipää, suolaa sokeria, rinkeliä, tshäijyheiniä ja saippuaa. Erityisesti on annettava kintaat. Sillä poapo ne hyvin tarvitsee käsiensä suojaksi toisessa elämässä, jossa hänen pitää tshiilahaisia[nokkosia] nyhtää. Ja kun poapo on hoitanut kolme yötä vaimoa ja lasta, pitää vaimon pestä hänen kätensä saippualla ja vedellä ja "ruotshinsuolalla" [ruotshinsuola, Suomesta ostettu, on väkevämpää kuin muu suola]. Muuten poapon pitäisi toisessa elämässä olla aina kädet kyynäspäitä myöten verissä. Pesun jälkeen kumartaa vaimo poapolle jalkaan ja sanoo:
"Spassipo, poaposein, hoitamoas!"
11 LAPSUUS.
Monet vaivat voivat pientä lapsukaista kiusata. Ellei hän ole kyllin vahvasti suojattu varauksin, saattavat pahat ihmiset hänet helposti silmätä. Jos pienokaiseen ovat silmäykset tarttuneet eli hänet on suuveltu, jolloin hän on aivan äkkiä tullut kovin kipeäksi, voidaan hänet päästää esim, siten, että hänet asetetaan synnyntäsijalleen ja siinä, jos hän on tyttö, astuu äiti hänen ylitseen ja sanoo:
"Kun suulla suuvellah, ni persiellä peässetäh!"
Multa jos lapsi on poika, tekee taatto nämä temput. "Suudeltu" lapsi voidaan parantaa myös siten, että hänet asetetaan pöydän jalkojen "keselle" ja niskaan valetaan vettä seulan läpi; seulaan on pantu lusikka, härkin, kauha ja piirainpaalikka. Saman seulan läpi valetaan vettä vielä karsinaovilla ja pirtin kynnyksillä. Valettaessa sanellaan:
"Kenen ollet keksinnöissä? Kun ollet sulasanoissa, naisten noarojen sanoissa, hivuspitkän pinnehissä, miesten mieliarveluissa, jouhileukojen joruissa, kusisuijen suuteluissa, ken lienöy katehin katshon, silmin kieroin keksin, silmät vettä vuotoa, rasvana rapettoa, tuoh tuimaseh tuleh."
Tavallisesti saa maitoa imevä pieni lapsi suuhunsa valkean talman. Sitä parannetaan siten, että pannaan marjavettä lapsen suuhun. Monesti myös pienoisen korvaan pistää. Siihen on hyvä apu, kun pannaan kaulaan piissarinauha (lasihelminauha) ja kolme liinankuitua, joihin on kiinnitetty sulkkua (silkkiä) sekä neljä mavonhammasta. Terveeksi tekevä vaikutus on myös semmoisen vaimon nännimaidolla, joka ei ole saanut muuta kuin yhden poikalapsen. Kun lapsella kipeytyy suun seutu kiukaan hinkalon sopriskelemisesta, on tapana ottaa tulisia hiiliä luotaselle (lautaselle) ja niitä siinä puohdella. Silloin toinen kysyy: "Mitä puohat?" Puohtaja vastaa: "Puohan mie tulta tulen lentimeh!" Kolmeen kertaan näin kysytään ja vastataan ja puohdetaan tulta.
Vihoaja kun on lapsessa, tehdään syöjän eli vihaajan voidetta, pannaan yhdeksää laatua: "keänmarjoja" (näsiänmarjoja), lamppuöljyä, nännimaitoa, lampaan kakaroita, tupakkaa, ruutia, "mer'ajua", viinaa ja kanverttia suleikkaan (lasipulloon) ja tällä sekoituksella voidellaan alakuulla kolmella kynnyksellä toisen ja neljännen arjen (tiistain ja torstain) iltana. Muuna aikana ei syöjää saata lumota. Vihaaja voidaan ajaa pois myös siten, että synnyntäsijalla vasta mainittuina iltoina painellaan alastonta lasta isän lusikalla ja sanellaan: