Toisinaan on myös moanpaikka semmoinen, ettei se suvaitse asujaa. Siinä voi eläjä tulla kipeäksi: rupeaa vähitellen nuurumaan ja nuurumaan, ei maistu ruoka, ei tiedä, mikä lienee vaivana. Moanemäntä ja moanhaltie on toisin paikoin niin "tshippus", juonikko ja helposti sydäntyvä. Silloin pitää maan-emäntää tervehyttää:
"Terveh moa, terveh manto, terveh piha, terveh pelto, terveh tervehyttäjälle!"
Kalma taas tarttuu, kun pelästyy kuollutta taikka sellaista, mikä on jossakin yhteydessä kuolleen kanssa, esim, arkunlastuja ja kuolleen vaatteita. Voipa se myös tarttua, jos kuulee äkkiä kuolinsanoman. Samoin hinkautuu kalma helposti kalmistosta, jopa siitäkin, että menee kalmiston kyljitse ristimättä silmiänsä. Vesikalman saa, kun pelästyy kuolleen vaatteita rannassa pestäessä, ja ristimättömänä kuolleesta lapsesta voi tarttua ristimätön kalma. Kalmasta päästettäessä valellaan vedellä ja vesi viedään kalmistoon.
Vedestä voi helposti saada hinkautuman, jopa siitäkin, että kuvahaistaan katselee joko kasvojaan pestessä laikka juodessa tai muuten vettä silmätessä. Vesillä liikkuessa, kalalla käydessä, voi kaikkein helpommin saada tartunnan. Vesiltä muuten on hinkautuminen herkempi kuin mistään muualta, sillä vejenemä ja vetehini ovat hyvin kärkkäitä tartuttamaan ja toteuttamaan kaikenlaisia kiroja, joita on vesillä lausuttu. Kun vesillä noidutaan, on teko niin voimakas, että noiduttu tulee hulluksi. Kiroihin tarttuu näet silloin sekä vesi että metsä. Niistä kiroista ei siksi kykenekään ken tahansa päästämään. Pitää olla tietäjillä
"tulini turkki ta tulini tupa" sekä "valta vanhemmista, lupa luonnon tyttäristä",
ennenkuin kykenee näiden pahojen päälle nousemaan. Jos heikkoluontoinen yrittelee päästää, voi saada pahat itseensä. Eikä niitä saata päästääkään juuri muuhun kuin umpilampiin tai hetteeseen. Sillä
"Umpilammen lainehet, heravat hettiet, miss' on voije voimallisin, kasse kaikkien paras."
Pitää vain olla semmoinen umpilampi, johon ei ole ennen päästetty, ei monta ainakaan. Sillä vain kolme voidaan samaan umpilampeen päästää. [Umpilammen vettä ei saakaan juoda, eikä sen kaloja syödä; niistä tarttuvat lampeen viedyt kirot.]
Helpommat vesiltä saadut kivut voidaan parantaa siten, että pannaan lahjat veteen ja prostiuvutaan järven rannalla, mistä tauti on tarttunut:
"Meren Ahti armollini, prosti milma, kun lienen pahoin loatin, siun koissa käyvessäin! Ota pois omat hyväs, anna pois omat pahani!"