Niin tuskaiselta tuntuu kurjasta raukasta näinä aikoina. Millä tavoin alkanen näillä ilmoilla eleskellä, kun jäin aivan orvoksi?
Ei ole orpo-raukalla enää neuvonantajaa näillä ilmoilla, kun lempeä taattoseni hyvillä sanoilla opetti näillä hyvillä ilmoilla oleskellessaan minulle raukalle kaikenkaltaisia hyviä oppeja.
Armas taattoseni aina ensimäisenä aikaisina aamurukous-hetkinä lempeillä rukoussanoilla herätteli minua raukkaa ja omiin töihinsä sääteli.
Millä lailla alkanen nyt, minä raukka, aikaisina aamurukous-hetkinä maireilta makuusijoiltani kohota, kun ei ole lempeää taattoani herättämässä eikä omiin töihinsä säätelemässä?
Aivan jäin, orpo raukka, oksilla istuvien orpolintusien kaltaisena näillä hyvillä ilmoilla oleskelemaan.
Mies-vainajaa pestäessä itkee vaimo: [Edellinen itku on "vanhempaa sananpolvesta", tämä on nuorempaa, nykyaikaisia Anni Lehtosen "omaa itkua"].
"Minne varoin valkuoletta voimalan vartuoni vallan kohtalahista[vallan kohtal. tarkoittaa miestä], kun varsisijasien[makuutilojen] peällä valkoaletta?
Niin alkoa vaimalaisikseni [mielipahoikseni] vallan loajittautuo, kun ei ole varsisijojen peällä valkoaltu kuillana aikasin näihe loatusie.
Niin ouvoilta osutteloo näijen oimulliset olkisijaset [pesentärikat], kun on outojen olkisijasien peällä oimun loajiteltu otsostuitavaisiks [pestäväksi], kun ei ole koko orhiessa ikäsessäni näihe loatusie otsostuiksenneltu.
Onnakko [kenties] orhie Spoassusen' on orheijen ilmojen peältä oimun puuvutellun onehen vartuoni oimun kohtalahisen sulat omuot [lämpöisen olennon].